Page 150 - FI_final

Nämä rahoitusmekanismit kannustavat yritystä pyrkimään kohti kestävämpiä ratkaisuja tai
siirtymään niihin.

Vaihe 2 Prioriteettien määrittäminen

Viime vuosina on käynnistetty erilaisia standardeja ja aloitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen
prioriteettien määrittelyä organisaatioissa. Yrityksille sovelletuimpia sääntelykehyksiä ovat UN

Global Compact, OECD:n ja Kansainvälisen työjärjestön ohjeet sekä ISO 26000 -standardi.
Nämä puitteet kattavat aina ihmisoikeudet, työolot, ympäristönsuojelun ja korruption vastaiset
toimet. Vaikka ne kaikki keskittyvät yritysten sosiaaliseen vastuuseen yleensä, kestävän
kehityksen tavoitteita ei käsitellä yleisesti. Sama pätee kansalaisjärjestöihin. Täällä on saatavilla
standardeja, jotka säätelevät organisaation tiettyjä alueita, mutta ne eivät koske kestävän
kehityksen tavoitteita.

SDG Compass toimii oppaana yrityksille, kuinka liiketoimintaa voidaan suunnata kohti SDG-
tavoitteita. Näin tehdessään yritykset, jotka vakavasti pyrkivät edistämään kestävää kehitystä,
voivat tarttua erilaisiin liiketoimintamahdollisuuksiin, kuten edellä on kuvattu.

Prosessi liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseksi kohti kestävän kehityksen tavoitteita koostuu
kolmesta vaiheesta:

• Ensinnäkin SGD:t on kartoitettava yrityksen arvoketjua vasten vaikutusalueiden
tunnistamiseksi.

• Toiseksi on määriteltävä indikaattorit kestävän kehityksen edistymiselle ja kerättävä
tietoja.

• Kolmanneksi prioriteetit on määriteltävä aikaisemman arvioinnin perusteella.

SDG-tavoitteiden kartoitus arvoketjuun

Heti tämän uudelleenjärjestelyn alussa yrityksen on analysoitava arvoketjunsa. Tätä varten on
suositeltavaa ottaa huomioon koko arvoketju, niin alku- kuin loppupäänkin. Tämän jälkeen
arvoketjun yksittäiset osat on arvioitava niiden vaikutuksista kestävän kehityksen tavoitteisiin
liittyviin kysymyksiin. Tämän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne liiketoiminta-alueet, joilla on

suurimmat nykyiset ja tulevat vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin, niin myönteiset kuin
negatiivisetkin. Tällainen vaikutustenarviointi tehdään tyypillisesti kokonaisuustasolla, mutta se
voidaan tarvittaessa kaventaa paikka- tai tuotetasolle tai laajentaa aluetasolle.
Uudelleenjärjestelyn yleisenä tavoitteena on lisätä myönteisiä kestävän kehityksen vaikutuksia ja
minimoida negatiivisia vaikutuksia.

Alla oleva kuva esittää muokattua Michel Porterin kehittämää arvoketjumallia. Tässä yleistetyssä
arvoketjussa "hankinta" -osa voidaan kartoittaa esimerkiksi SDG 7:ään "edullinen ja puhdas
energia". Tässä esimerkillisessä tapauksessa yritys asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi uusiutuvien
energialähteiden osuuden lisäämisen toimintansa energiavaihtoehtoja pohdittaessa.

5
150