Page 5 - FI_final

Itse kestävä kehitys selitetään siis useimmiten kolmella vaihtoehtoisella tavalla

(aluekehitysministeriö, 2012):
● perustuu Maailman ympäristö- ja kehityskomissioon (1987, s. 16),

● perustuu kolmeen pilariin (taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen),

● perustuu erilaisiin pääomiin (inhimillisiin, sosiaalisiin, luonnollisiin, tuotanto- ja taloudellisiin
pääomiin).

Käsite kestävä kehitys juontaa juurensa 1700-luvulta Euroopassa, pääasiassa metsätalouden ja
maatalouden alalla (Wiersum, 1995). Se pääsi kuitenkin yhteiskunnan laajempaan tietoisuuteen
vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kuten edellä todettiin, kestävän kehityksen käsite alkoi syntyä

1970-luvulla, kun ympäristötutkijat ja taloustieteilijät vaativat kasvun rajoittamista (esim. Meadows,
1972) ja talouden tilan vakauttamista (esim. Daly, 1973).
Vuonna 1972 YK:n ympäristöä käsittelevä konferenssi (tai Tukholman konferenssi), joka hyväksyi

julistuksen, jossa tunnustettiin ihmiskunnan oikeus terveelliseen ympäristöön, synnytti YK:n
ympäristöohjelman (Moldan, 2007).
Lisäksi vuonna 1987 Yhteinen tulevaisuutemme-raportti (tai Brundtlandin raportti) hyväksyttiin
(World Commission on Environment and Development, 1987).

Rio de Janeirossa vuonna 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin
ympäristöjulistus, jossa käsitellään kestävän kehityksen periaatteita (YK, 1992). YK hyväksyi
Agenda 21 -asiakirjan, jossa määritellään erityiset askeleet kestävän kehityksen toteuttamiseksi
paikallisella ja alueellisella tasolla eri alueilla. Paikallinen Agenda 21 voidaan nähdä "kestävän

kehityksen toimintasuunnitelma” (Ympäristöministeriö, 2022).
Lisäksi vuosituhannen vaihteen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2000 hyväksyttiin myös
vuosituhannen kehitystavoitteet.

Ja vuonna 2012 suunnitelma luoda ja myöhemmin integroida globaalit Kestävän kehityksen
tavoitteet (SDG) hyväksyttiin Haluamme tulevaisuus -ilmoitus.
Kestävän kehityksen tavoitteet sisältyvät asiakirjaan "Transforming Our World: Agenda for

Sustainable Development 2030", joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa vuonna 2015. Tämä
sisältää kuvassa 1 esitetyt 17 tavoitetta. Näitä tavoitteita pidetään ratkaisevina tulevaisuuden
suunnan kannalta. Kaikki YK:n jäsenvaltiot sekä kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän, akateemisen
yhteisön ja kaikkien maanosien kansalaiset osallistuivat näiden tavoitteiden luomiseen (YK, 2020).
Tavoitteet ovat kiireellinen kehotus toimia kaikille kehittyneille maille ja kehitysmaille globaalissa
kumppanuudessa (YK, 2019).

5
3 5