Page 97 - FI_final
P. 97

Tuotteet ja materiaalit säilyvät siis käytössä mahdollisimman pitkään. Kun niiden käyttö loppuu,

                  ne kierrätetään ja palautetaan kiertoon. Täällä syntyy tietty määrä jäännösjätettä, mutta sen pitäisi
                  olla  minimaalinen  (Nordic  Circular  Economy  Playbook,  2021).  Kiertotalouden  malli  perustuu
                  kierteeseen raaka-aineet-suunnittelu-tuotanto-jakelu-kulutus-keräys-kierrätys-raaka-aineet.

                  Selvyyden  vuoksi  se  on  vastakohta  nykyiselle  ja  ensisijaiselle  talousmallille,  lineaariselle
                  taloudelle.  Tämä  perustuu  ketjuun  raaka-aineet-tuotanto-jakelu-kulutus-jätteet.  Suurin  osa
                  tuotteista ei kierrätetä elinkaarensa päätyttyä, ja siten suuri määrä jätettä päätyy kaatopaikoille.
                  Circle Economy (2021) väittää, että valitettavasti vain 8,6 % maailmasta on kiertokulkua. Tämä
                  tarkoittaa,  että  vain  tämä  pieni  prosenttiosuus  kaikista  eri  syöttömateriaaleista  (kuten

                  mineraaleista, fossiilisista polttoaineista ja biomassasta) palautetaan kiertoon.

                  Jakotalous


                  Jakamistalouden käsite perustuu palvelujen ja tavaroiden keskinäiseen jakamiseen yksittäisten
                  toimijoiden  kesken.  Tämä  vaihto  toteutetaan  yleensä  Internet-alustojen  kautta.  Teknologinen
                  nousukausi  ja  yhteiskunnan  digitalisoituminen  mahdollistavat  siten  tällaisen  jakamisen
                  edistämisen. Yleisimmät alueet, joihin jakamistalous vaikuttaa, ovat kuljetus- ja majoituspalvelut.
                  Jakamistalouden perusalueita ovat siis majoitus, kuljetus, ajoneuvojen yhteiskäyttö, polkupyörän
                  yhteiskäyttö,  yhteinen  koulutus,  yhteiset  työtilat,  aikapankit,  mikrotyö,  tavaroiden  vaihto,

                  käytettyjen tavaroiden myynti ja rahoituspalvelut (kuten joukkorahoitus ja vertaisrahoitus).
                  Näin ollen jakamistalous voidaan periaatteensa kautta nähdä osana kestävää lähestymistapaa
                  (se  voidaan  osoittaa  juuri  jaetun  liikenteen  esimerkillä).  Jakamistalous  voidaan  ymmärtää

                  talousjärjestelmäksi,  jossa  omaisuutta  tai  palveluita  jaetaan  yksityishenkilöiden  kesken  joko
                  ilmaiseksi tai maksua vastaan, yleensä internetin kautta” (Oxford Dictionaries 2018).
                  Koopman et al. (2014), jakamistalous loi arvoja useilla perusmenetelmillä:

                         •   ensimmäinen olennainen tekijä on mahdollisuus hyödyntää käyttämätön omaisuus,
                             joka  sellaisenaan  katsotaan  "passiiviseksi  pääomaksi"  tai  käyttämättömäksi
                             pääomaksi,

                         •   käyttäjien  ja  palveluntarjoajien  yhdistelmä  ja  siten  kysyntä  ja  tarjonta  tekevät
                             markkinoista kilpailukykyisempiä ja erikoistuneempia,

                         •   liiketoimintavalikoima laajenee ja kustannukset (kuten transaktiokulut) pienenevät,

                         •   arviointimekanismien olemassaolo voi merkittävästi välittää epäsymmetrisen tiedon
                             riskiä.

                  Orsi ja Doskow (2009) jakavat jakamistavoitteet viiteen peruskategoriaan. Valitun tarkoituksen

                  perusteella päätetään sitten jakamisen aihe ja tapa. Nämä tavoitteet voidaan jakaa pyrkimyksiin:
                         •   säästää rahaa tai hankkia omaisuus tai oikeus käyttää sitä,

                         •   säästää aikaa ja vähentää työtä ja vaivaa,

                                                                                                      5  97
   92   93   94   95   96   97   98   99   100   101   102