Page 97 - FI_final
P. 97
Tuotteet ja materiaalit säilyvät siis käytössä mahdollisimman pitkään. Kun niiden käyttö loppuu,
ne kierrätetään ja palautetaan kiertoon. Täällä syntyy tietty määrä jäännösjätettä, mutta sen pitäisi
olla minimaalinen (Nordic Circular Economy Playbook, 2021). Kiertotalouden malli perustuu
kierteeseen raaka-aineet-suunnittelu-tuotanto-jakelu-kulutus-keräys-kierrätys-raaka-aineet.
Selvyyden vuoksi se on vastakohta nykyiselle ja ensisijaiselle talousmallille, lineaariselle
taloudelle. Tämä perustuu ketjuun raaka-aineet-tuotanto-jakelu-kulutus-jätteet. Suurin osa
tuotteista ei kierrätetä elinkaarensa päätyttyä, ja siten suuri määrä jätettä päätyy kaatopaikoille.
Circle Economy (2021) väittää, että valitettavasti vain 8,6 % maailmasta on kiertokulkua. Tämä
tarkoittaa, että vain tämä pieni prosenttiosuus kaikista eri syöttömateriaaleista (kuten
mineraaleista, fossiilisista polttoaineista ja biomassasta) palautetaan kiertoon.
Jakotalous
Jakamistalouden käsite perustuu palvelujen ja tavaroiden keskinäiseen jakamiseen yksittäisten
toimijoiden kesken. Tämä vaihto toteutetaan yleensä Internet-alustojen kautta. Teknologinen
nousukausi ja yhteiskunnan digitalisoituminen mahdollistavat siten tällaisen jakamisen
edistämisen. Yleisimmät alueet, joihin jakamistalous vaikuttaa, ovat kuljetus- ja majoituspalvelut.
Jakamistalouden perusalueita ovat siis majoitus, kuljetus, ajoneuvojen yhteiskäyttö, polkupyörän
yhteiskäyttö, yhteinen koulutus, yhteiset työtilat, aikapankit, mikrotyö, tavaroiden vaihto,
käytettyjen tavaroiden myynti ja rahoituspalvelut (kuten joukkorahoitus ja vertaisrahoitus).
Näin ollen jakamistalous voidaan periaatteensa kautta nähdä osana kestävää lähestymistapaa
(se voidaan osoittaa juuri jaetun liikenteen esimerkillä). Jakamistalous voidaan ymmärtää
talousjärjestelmäksi, jossa omaisuutta tai palveluita jaetaan yksityishenkilöiden kesken joko
ilmaiseksi tai maksua vastaan, yleensä internetin kautta” (Oxford Dictionaries 2018).
Koopman et al. (2014), jakamistalous loi arvoja useilla perusmenetelmillä:
• ensimmäinen olennainen tekijä on mahdollisuus hyödyntää käyttämätön omaisuus,
joka sellaisenaan katsotaan "passiiviseksi pääomaksi" tai käyttämättömäksi
pääomaksi,
• käyttäjien ja palveluntarjoajien yhdistelmä ja siten kysyntä ja tarjonta tekevät
markkinoista kilpailukykyisempiä ja erikoistuneempia,
• liiketoimintavalikoima laajenee ja kustannukset (kuten transaktiokulut) pienenevät,
• arviointimekanismien olemassaolo voi merkittävästi välittää epäsymmetrisen tiedon
riskiä.
Orsi ja Doskow (2009) jakavat jakamistavoitteet viiteen peruskategoriaan. Valitun tarkoituksen
perusteella päätetään sitten jakamisen aihe ja tapa. Nämä tavoitteet voidaan jakaa pyrkimyksiin:
• säästää rahaa tai hankkia omaisuus tai oikeus käyttää sitä,
• säästää aikaa ja vähentää työtä ja vaivaa,
5 97