Page 96 - FI_final

Defourny et ai. (2001) tiivistävät sosiaalisen yrittäjyyden peruskuvauksen esimerkkien avulla

sosiaalisesta yrittäjyydestä syntyvistä uusista asioista. Nämä sisältävät:
• Uudet tuotteet tai uusi tuotteiden laatu – sosiaalinen yrittäjyys reagoi yhteiskunnan

tarpeisiin, ja tämä reaktio johtaa usein uusien palvelujen tai tuotteiden syntymiseen.
• Uusia organisointi- ja/tai tuotantomenetelmiä – sosiaalisen yrittäjyyden sisällä

tapahtuu yhteistyötä eri tyyppisten kumppanien välillä, eli palkansaajien,
vapaaehtoisten, tukiorganisaatioiden, paikallisten toimijoiden jne.

• Uusia tuotantotekijöitä – palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhdistelmää
hyödynnetään. Yksi tämäntyyppisen yrittäjyyden erityispiirteistä on kyky hankkia
vapaaehtoisia.

• Uudet markkinasuhteet – useissa maissa jotkin toiminnot toteutettiin yksinomaan
julkisten palveluntarjoajien toimesta tai epävirallisilla menetelmillä (perhe, naapurit
jne.). Toisinaan tiettyjen palveluiden/tuotteiden kysyntä jäi jossain määrin

tyydyttämättömäksi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja tilaa uusille näennäisille
markkinoille on ilmaantumassa. Palveluita eivät tarjoa vain julkiset laitokset.

Sosiaalinen yrittäjyys liittyy luontaisesti sosiaalisiin innovaatioihin. Sosiaaliset innovaatiot voivat
koskea konseptin, prosessin tai tuotteen muutosta; organisaatiomuutos tai muutokset
rahoituksessa; ja myös uusia suhteita sidosryhmiin ja alueisiin.

Sosiaaliset innovaatiot etsivät uusia vastauksia sosiaalisiin ongelmiin (a) tunnistamalla uusia
palveluita, jotka parantavat yksilöiden ja yhteisöjen elämänlaatua, (b) tunnistamalla ja
toteuttamalla uusia työmarkkinoille integroitumisprosesseja, uusia työmahdollisuuksia ja uusia
osallistumisen muodot, kuten tietyt elementit, jotka parantavat yksilöiden asemaa työvoimassa
(LEED, 2011). Termit sosiaalinen yrittäjyys ja innovaatio nähdään usein samankaltaisina, ja
niiden väliset erot hämärtyvät. Näitä eroja on kuitenkin olemassa. Sosiaalinen yrittäjyys keskittyy
ongelmien ratkaisemiseen oman taloudellisen toiminnan kautta, kun taas sosiaalinen innovaatio
on merkittävässä roolissa sosiaalisen yrittäjyyden prosessissa.

Kiertotalous

Kiertotalous käsite on ollut yhteiskunnassa pitkään, mutta sen potentiaalia ei hyödynnetä
täysimääräisesti. Kiertotalouden periaatteiden kasvava merkitys ja soveltaminen liittyvät
maailman väestön kasvuun, talouden kasvuun ja luonnonvarojen hupenemiseen. Tämä johtaa
taloudellisiin yksiköihin kohdistuvan paineen lisääntymiseen omavaraisuuden ja uusien
tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämisen suhteen (Weetman, 2021).

Toisin kuin ns. lineaaritalous, kiertotalous pyrkii estämään jätteen syntymisen.
Ihannetapauksessa jätettä ei synny koskaan, ja resurssit kiertävät mahdollisimman laadukkaasti
ja mahdollisimman pitkään. Ympyrämallin tavoitteena on sulkea materiaalivirrat ympyröiksi ja
sykleiksi, jotka eivät lopu koskaan.

4 96