Page 107 - FI_final

Koko Eurooppaa hallitsi 1990-luvulla yksi sosiaalisten yritysten ensisijainen tyyppi, eli työhön

integroituva sosiaalinen yritys (WISE). Tämäntyyppinen sosiaalinen yritys keskittyy heikommassa
asemassa olevien yksilöryhmien integroimiseen työmarkkinoille.
Nämä ihmiset integroituvat työelämään ja yhteiskuntaan tuottavan toiminnan kautta. Siksi

sosiaalisen yrittäjyyden käsite Euroopassa liitetään usein vain aloitteisiin, jotka liittyvät
työmahdollisuuksien luomiseen heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille (Defourny &
Nyssens, 2012).
Muut Euroopan maat alkoivat ottaa käyttöön uusia yrittäjyyden oikeudellisia statuksia. Uudet
osuuskuntatyyppiset oikeudelliset asemat alkoivat ilmaantua myös esimerkiksi Ranskaan,

Portugaliin, Espanjaan tai Kreikkaan. Toisaalta Belgian, Iso-Britannian tai Italian kaltaiset maat
alkoivat luoda avoimempia sosiaalisen yrittäjyyden malleja, jotka eivät perustuneet yksinomaan
osuuskuntien perinteeseen (Defourny & Nyssens 2012; Euroopan komissio, 2020). Isossa-
Britanniassa hyväksyttiin vuonna 2004 laki, joka perusti niin sanottuja yleisen edun järjestöjä.
Italiassa laki nro. 118/2005 sosiaalisista yrityksistä hyväksyttiin; Laki määrittelee muut

oikeudelliset asemat tai sosiaaliset yritykset itse luettelemalla viisi ehtoa:
• virallinen perustaminen,

• oikeushenkilön yksityinen luonne,

• voiton jakamattomuus,

• demokraattiset menettelyt ja

• vapaaehtoistyö

Yksittäisissä Euroopan maissa sosiaalinen yrittäjyys on määritelty lainsäädännössä aikojen
saatossa.

Sosiaalitaloustiede

Sosiaaliset yritykset ovat yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin rajalla. Tieteellisessä
kirjallisuudessa tämä raja tunnetaan myös nimellä sosiaalitalous. Kiinnostus tätä aluetta ja
kolmatta sektoria kohtaan kasvaa jatkuvasti (esim. OECD & LEED, 2013 tai Noya & Clarence,

2007). Kasvu johtuu ensisijaisesti pyrkimyksestä vahvistaa sosiaalitalouden merkitystä
paikallistaloudessa ja samalla kuvata sen muita toimintoja, mukaan lukien hyvinvointivaltion
ongelmien ratkaiseminen. Sosiaalitalouden ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää väestön
taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä etenemistä molempia osapuolia hyödyttävien
toimintojen kautta (Hunčová, 2007).

Yleisesti ottaen yhteiskuntatalous tukee niitä arvoja ja periaatteita, jotka keskittyvät ihmisten ja
heidän yhteisönsä ja yhteiskunnan tarpeisiin (Dohnalová, 2006).
Termiä sosiaalitalous voidaan käyttää merkitsemään sitä kansantalouden osaa, joka muodostaa

niin kutsutun "kolmannen sektorin" (Noya & Clarence, 2007).
4
107