Page 67 - FI_final

3. Saastuminen. Sen suhteellinen merkitys on noin 15 prosenttia. Tällä hetkellä se on erityisesti

muovien aiheuttamaa saastumista (Bonnano 2022). Nykyisellä vauhdilla (noin 8 miljoonaa tonnia
muovia päätyy mereen vuosittain) on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä muovin paino
meressä on suurempi kuin kaikkien biosfäärissä olevien kalojen painon summa.

4. Ilmastonmuutos. Noin 14 % uhkien suhteellisesta merkityksestä liittyy ilmastonmuutokseen.
Sen lisäksi, että se muuttaa paikallisesti erittäin monimuotoisia ekosysteemejä (kuten
koralliriuttoja), sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia aiheuttamalla veden happamoitumista.
5. Invasiiviset lajit. Suhteellinen merkitys noin 10 %. Vahingossa tai tahallisesti niiden lajien
määrä, jotka joutuessaan elinympäristöön, johon ne eivät kuulu, menestyvät hyvin ja asuttavat

ympäristöä, on lisääntynyt, kun valtamerten kuljetusten intensiteetti on lisääntynyt.

15 – Elämää maalla

Ihmiselämä riippuu yhtä paljon maasta kuin valtamerestä sen ylläpitämisen ja selviytymisen
kannalta. Kasvit tarjoavat 80 prosenttia ihmisten ravinnosta, ja maatalous on tärkeä taloudellinen
resurssi ja kehityskeino. Metsät puolestaan peittävät 30 prosenttia maan pinnasta, tarjoavat
tärkeitä elinympäristöjä miljoonille lajeille ja ovat tärkeä puhtaan ilman ja veden lähde. Ne ovat
myös tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa (Leal-Filho, 2021; Yhdistyneet Kansakunnat, 2022;
IBERDROLA, 2022).

SDG 15 keskittyy erityisesti maaekosysteemien kestävään hoitoon, pysäyttämään ja kääntämään
maan, luontotyyppien ja metsien huononeminen, torjumaan menestyksekkäästi aavikoitumista ja
pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviämisen (Keesstra et al., 2016; Behradfar et al.,

2022). Siksi tarvitaan arviointimekanismeja SDG 15:n tavoitteiden ja indikaattoreiden
seuraamiseksi (Ansari ym. 2021).
● Metsänhoito

Metsillä on merkittävä rooli maailmanlaajuisen hiilen kierron säätelyssä, sillä ne varastoivat
gigatonneja hiiltä vuosittain. Siksi on kasvava huolenaihe metsäkadosta ja metsien tilan
heikkenemisestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä askeleena kohti
ilmastonmuutoksen hillitsemistä (Avtar et al., 2020). Metsäpeitteeseen ja -kuntoon vaikuttavat
useat tekijät: väestönkasvu (valikoiva hakkuu ruoan ja muiden hyödykkeiden kysynnän kasvun

vuoksi); suuret metsäpalot; pirstoutuminen; tuholaiset ja sairaudet (Sayer ym. 2019).
Maailman metsien kokonaispinta-ala vuonna 2020 oli 4 060 miljoonaa hehtaaria (ha), mikä vastaa
31 prosenttia koko maa-alasta (0,52 ha henkilöä kohti), vaikka metsät eivät ole jakautuneet
tasaisesti maailman väestön tai maantieteellisen sijainnin mukaan (FAO, 2020). Trooppisilla
alueilla on suurin osa maailman metsistä (45 prosenttia), ja loput sijaitsevat boreaalisilla,

lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla. Vuosina 1990-2020 metsää hävisi 5,9 miljoonaa hehtaaria
vuodessa (178 miljoonaa hehtaaria), vaikka nettohävikki laski näiden 30 vuoden aikana (-7,8
prosenttia vuosina 1990-20, verrattuna -4,7 prosenttiin vuosina 2010-20).

7 67