Page 67 - FI_final
P. 67

3. Saastuminen. Sen suhteellinen merkitys on noin 15 prosenttia. Tällä hetkellä se on erityisesti

                  muovien aiheuttamaa saastumista (Bonnano 2022). Nykyisellä vauhdilla (noin 8 miljoonaa tonnia
                  muovia  päätyy  mereen  vuosittain)  on  arvioitu,  että  vuoteen  2050  mennessä  muovin  paino
                  meressä on suurempi kuin kaikkien biosfäärissä olevien kalojen painon summa.

                  4. Ilmastonmuutos. Noin 14 % uhkien suhteellisesta merkityksestä liittyy ilmastonmuutokseen.
                  Sen  lisäksi,  että  se  muuttaa  paikallisesti  erittäin  monimuotoisia  ekosysteemejä  (kuten
                  koralliriuttoja), sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia aiheuttamalla veden happamoitumista.
                  5.  Invasiiviset  lajit.  Suhteellinen  merkitys  noin  10  %.  Vahingossa  tai  tahallisesti  niiden  lajien
                  määrä, jotka joutuessaan elinympäristöön, johon ne eivät kuulu, menestyvät hyvin ja asuttavat

                  ympäristöä, on lisääntynyt, kun valtamerten kuljetusten intensiteetti on lisääntynyt.

                  15 – Elämää maalla


                  Ihmiselämä  riippuu  yhtä  paljon  maasta  kuin  valtamerestä  sen  ylläpitämisen  ja  selviytymisen
                  kannalta. Kasvit tarjoavat 80 prosenttia ihmisten ravinnosta, ja maatalous on tärkeä taloudellinen
                  resurssi  ja  kehityskeino.  Metsät  puolestaan  peittävät  30  prosenttia  maan  pinnasta,  tarjoavat
                  tärkeitä elinympäristöjä miljoonille lajeille ja ovat tärkeä puhtaan ilman ja veden lähde. Ne ovat
                  myös tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa (Leal-Filho, 2021; Yhdistyneet Kansakunnat, 2022;
                  IBERDROLA, 2022).

                  SDG 15 keskittyy erityisesti maaekosysteemien kestävään hoitoon, pysäyttämään ja kääntämään
                  maan, luontotyyppien ja metsien huononeminen, torjumaan menestyksekkäästi aavikoitumista ja
                  pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviämisen (Keesstra et al., 2016; Behradfar et al.,

                  2022).  Siksi  tarvitaan  arviointimekanismeja  SDG  15:n  tavoitteiden  ja  indikaattoreiden
                  seuraamiseksi (Ansari ym. 2021).
                      ●  Metsänhoito

                  Metsillä  on  merkittävä  rooli  maailmanlaajuisen  hiilen  kierron  säätelyssä,  sillä  ne  varastoivat
                  gigatonneja  hiiltä  vuosittain.  Siksi  on  kasvava  huolenaihe  metsäkadosta  ja  metsien  tilan
                  heikkenemisestä  aiheutuvien  kasvihuonekaasupäästöjen  vähentämisestä  askeleena  kohti
                  ilmastonmuutoksen hillitsemistä (Avtar et al., 2020). Metsäpeitteeseen ja  -kuntoon vaikuttavat
                  useat tekijät: väestönkasvu (valikoiva hakkuu ruoan ja muiden hyödykkeiden kysynnän kasvun

                  vuoksi); suuret metsäpalot; pirstoutuminen; tuholaiset ja sairaudet (Sayer ym. 2019).
                  Maailman metsien kokonaispinta-ala vuonna 2020 oli 4 060 miljoonaa hehtaaria (ha), mikä vastaa
                  31  prosenttia  koko  maa-alasta  (0,52  ha  henkilöä  kohti),  vaikka  metsät  eivät  ole  jakautuneet
                  tasaisesti  maailman  väestön  tai  maantieteellisen  sijainnin  mukaan  (FAO,  2020).  Trooppisilla
                  alueilla  on  suurin  osa  maailman  metsistä  (45  prosenttia),  ja  loput  sijaitsevat  boreaalisilla,

                  lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla. Vuosina 1990-2020 metsää hävisi 5,9 miljoonaa hehtaaria
                  vuodessa (178 miljoonaa  hehtaaria), vaikka nettohävikki laski näiden 30  vuoden aikana (-7,8
                  prosenttia vuosina 1990-20, verrattuna -4,7 prosenttiin vuosina 2010-20).



                                                                                                      7  67
   62   63   64   65   66   67   68   69   70   71   72