Page 66 - FI_final

• Poista muovipullojen käyttö rutiinistasi.

• Älä käytä muovisia esineitä.

• Käytä ostoksissasi kangaspusseja.

• Käytä lämmitystä vastuullisesti ja pidä termostaatti mahdollisimman alhaalla.

• Sitoutuminen kestävään ruokaan.

14 – Elämä veden alla

Valtameret ja meret peittävät 71 % maapallon pinnasta ja varastoivat 97 % hydrosfäärin vedestä.
Suuren yleisön tieto meren ekosysteemien rakenteesta ja toiminnasta on kuitenkin huonompi kuin
maan ekosysteemien. Vaikka aiemmin niitä tulkittiin ehtymättömäksi resurssien lähteeksi,
mukaan lukien ruokaa, energiaa tai mineraaleja, valtamerien voidaan katsoa olevan aavikko
suurimmalta osalta niiden pinta-alasta biologisen tuottavuuden kannalta (joiden tuottaman
orgaanisen aineen määrä). kasvit pinta-alayksikköä kohden vuodessa). Valtameret tuottavat noin

1/3 planeetalla vuosittain syntyvästä orgaanisesta aineesta, ja ne jakautuvat epätasaisesti
avomerialueiden (90 % valtameren pinnasta ja 75 % valtameren tuotannosta) ja
rannikkoalueiden, riuttojen ja nousualueiden välillä ja rakkoleväkerros (yhteensä 10 % valtameren
pinnasta ja 25 % orgaanisen aineksen tuotannosta). Avomerellä jokaisella kasvilla on paljon tilaa.
2
2
Esimerkiksi lauhkean vyöhykkeen metsien biomassa on noin 30 kg/m tai suistoissa 2 kg/m , kun
2
taas avomerellä keskimäärin 0,003 kg/m . Näyttää siltä, että valtameret eivät ole erityisen tärkeitä
paikkoja elämälle, mutta niissä asuu kuitenkin 90 % maapallon monimuotoisuudesta ja ne
säätelevät muiden ekosysteemipalvelujen ohella ilmastoa, tarjoavat happea ilmakehään ja
proteiinipitoista ruokaa ihmiskunnalle. Siksi peruskoulutukselle ja yleisölle on runsaasti syytä
lisätä tietoisuutta siitä, kuinka valtameret vaikuttavat elämäämme ja kuinka ihmiset vaikuttavat
valtameriin.

● Ihmisten vaikutukset maailman valtamereen
Ihmiskunnan kielteiset vaikutukset valtameriin, jotka aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden
vähenemistä valtamerissä, voidaan jakaa 4 pääryhmään Luypaert et al. (2020):

1. Elinympäristön tuhoaminen ja muuttaminen. Sen suhteellinen merkitys on 37 % uhanalaisten
meren lajien stressitekijänä. Se on erityisen tärkeä alueilla, joilla valtamerten luonnonvaroja
käytetään intensiivisesti.

2. Liikakalastus. Sen osuus on noin 24 prosenttia. Yleisesti ottaen se on yksi niistä vaikutuksista,
joiden ratkaisu on ilmeisesti toteuttamiskelpoisin kalakantojen korkean sietokyvyn ja vesiviljelyn
kasvun vuoksi viime vuosikymmeninä. Näin ollen SOFIA-raportin maailman kalastuksen ja
vesiviljelyn tilasta (FAO 2022) mukaan vesiviljelytuotannon arvot ovat tällä hetkellä
samankaltaiset kuin pyyntikalastuksen arvot, kun taas kaksi vuosikymmentä sitten se edusti noin

kolmannesta kalan ja kalan sivutuotannosta. Tuotteet.

6 66