English
Hrvatski
Polski
Português
Español
Deutsch
Čeština
https://www.youtube.com/watch?v=44Uss35PNLM
Sosiaalisen yrittäjyyden käsitettä sovelletaan käsiteltäessä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristökysymyksiä yhteiskunnassa. Ideaa alettiin laajentaa 1980-luvulla Atlantin molemmin puolin. Maantieteellisestä näkökulmasta se on jaettu amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen koulukuntaan. Eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen kirjoittajat (esim. Mair & Marti, 2006; Nicholls, 2006) osallistuvat keskusteluun ja luottavat sosiaalisen yrittäjyyden käsitteeseen amerikkalaisen ajatusmaailman näkökulmasta täydentäen sitä eurooppalaisella taustalla (Defourny & Nyssens, 2012).
Nichollsin (2006) mukaan sosiaalisella yrittäjyydellä voidaan katsoa kaikkea vapaaehtoisiin resursseihin perustuvasta vapaaehtoisaktivismista yrittäjyyteen perustuviin sosiaalisiin innovaatioihin, joille on ominaista sosiaaliseen tehtävään keskittyvä riskipääoma. Näihin erilaisiin malleihin voi kuulua erilaisia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, jotka vaihtelevat täysin apurahoilla rahoitettavista täysin omarahoitteisiin. Deesin (1998) mukaan sosiaalinen yrittäjyys kuvaa joukko poikkeuksellisia käyttäytymismalleja, joita tulisi tukea ja palkita.
Muun muassa voittoa tavoittelematon järjestö TESSEA listaa myös oman määritelmänsä sosiaalisesta yrittäjyydestä seuraavasti: yhteiskuntaa ja ympäristöä hyödyttävä yritystoiminta. Sosiaalisella yrittäjyydellä on tärkeä rooli paikallisessa kehityksessä ja se luo usein työmahdollisuuksia henkilöille, joilla on terveydellisiä, sosiaalisia tai kulttuurisia haittoja. Voitto käytetään suurelta osin sosiaalisen yrityksen kehittämiseen. Voiton saavuttaminen on sosiaaliselle yritykselle yhtä tärkeää kuin yleisön hyödyn lisääminen.(TESSEA, 2022).
