https://www.youtube.com/watch?v=ZZlJVPB6Yxo
Kestävä kehitys on käsitteenä tullut laajaan yleisön käyttöön (esim. Van Marrewijk, 2003; Lamb, 2011; Zadražilová, 201, Kunz 2012). Teollisen ja taloudellisen kehityksen aikana ei ole otettu huomioon mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, kuten ilman ja veden saastuminen, ilmastonmuutos, ylikansoitus, muuttoliike, köyhyys tai valtava sosiaalinen eriarvoisuus (Hummels & Argyrou, 2020). 1970-luvulla alkoi muotoutua kestävän kehityksen käsite, ja ympäristötutkijat ja taloustieteilijät vaativat kasvun rajoittamista (esim. Meadows, 1972) ja talouden tilan vakauttamista (esim. Daly, 1973).
Vaikka eri organisaatiot käyttävät ja käyttävät tätä käsitettä yleisesti (Lélé, 1991), sen ymmärtäminen ja tulkinta on haastavaa (White, 2013). Tämä johtuu siitä, että se kattaa laajan joukon aiheita, joihin kuuluvat mm. ilmastonmuutos, veden ja ilman saastuminen, ylikansoitus, köyhyys tai sosiaalinen eriarvoisuus (Hummels & Argyrou, 2021). Kyseessä on siis laaja eri aihepiirien kokonaisuus, jota on vaikea yhtenäisesti määritellä. Eri maiden ja talouden sektorien väliset kulttuurierot vaikuttavat suuresti käsitykseen tästä käsitteestä (Webster 1997; Von Wirén-Lehr, 2001).